maanantai 19. kesäkuuta 2017

Vintage Paint!

Ostin Porin picn paysta jdl:n vintage maalia.
 Mikäli joku nyt ei tiedä mikä tämä jdl on niin jdl tulee lyhenteestä Jeanne d´Arc Living. 
Jdl on siis vintage kalkkimaalia. Jdl:n maali sarjasta löytyy moneen makuun värejä, vahoja ja lakkoja. Lisäksi Jdl:ltä löytyy maalaisromanttisia sisustustuotteita. 
Jdl:n maalit ovat maineeltaan laadukkaita.

Olen niin pitkään himoinnut ostaa sitä ensimmäistä jdl vintege maalipurkkia nurkkiini odottamaan täydellistä testausta. No nyt mä ne sitten ostin ja ostin heti pari purnukkaa, ettei vaan loppus maali kesken hommien. Se jos jokin vasta kamala tilanne olisikin.

Facebookista löytyy kalkkimaalarit ja jdl ryhmiä, joten sieltä jos mistä löytyy hyviä ideoita, malleja ja vinkkejä vintege maalaamiseen.

Parivuoden ajan ostin joka kuukausi ihan säännööllisen uskollisesti kuukauden jdl lehden kaupoan lehtihyllyltä. Mutta sitten tuli stoppi ja lopetin keräilyn, kun niitä lehtiä alkoi kasaantumaan nurkkiin ihan liiaksi. 
Hyvällä lehdellä on myös hyvä hinta yli 9,00 €. 
Mutta sinä joka et ole tutustunut Jeanne d´Arc living lehteen niin mene nyt ihmeessä ja tutustu viimeistään tässä vaiheessa!

Silloin, kun jdl:n maalit ja muut tuotteet tavoitti meikäläisen tietoisuuden niin näitä maali juttuja tuli joka tuutista ulos oikein tulvimalla. Niin tulvimalla, että kiinnostus vain kasvoi kasvamistaan. Yritin kovasti etsiä netistä sitä täydellistä paikkaa mistä saisi näitä niin kovin kehuttuja ja huhuttuja maaleja. Meinasi ihan hiki tulla otsaan, kun katselin purkkien kokoja, hintoja ja väriskaaloja. Mutta ei en ostanut, kun en tiennyt oikein mitä ostaa ja missä koossa.

Minäpä vain en mennyt ostamaan sitä maalia, enkä tilannut sitä netistäkään. Olinko vähän hullu? muut meni ja tilas minkä kerkisivät. Minä selaisin vain jdl:n sivustoja, katselin lehtiä ja ruokin himoani silmilläni. Päätin jo heti alussa, että sitten kun löydän sen täydellisen kohteen mihin upottaa tätä maalia litra tolkulla menen ja tuhlaan rahani.

No Porista en löytänyt mistään, mutta sitten eräänä kauniina päivänä kuinkas ollakaan picn pay oli ottanut myyntiin nämä tuotteet ja wolaa se oli siinä. 
Ensimmäisen kerran näin nämä purkit todellisessa koossaan hyllyillä.
Vielä tässäkään vaiheessa en ostanut, katselin vain hintoja ja mietin, että aika kallista tavaraa kyllä on. Mutta jos ostan niin tuleeko hinta-laatu suhde kohdalleen. 
Olin nimittäin rust oleumin kalkkimaalilla juuri maalannut pöydän ja todennut maalin hyväksi ja toimivaksi. Joten nyt vähän jännitin, että  jos ostan tätä vintagea vihdoinkin kokeiluun niin onko se niin hyvää, kun kaikki kehuvat.

Jdl vintage maaliin kuuluu kahtakin koulukuntaa, toiset tykkää toiset eivät. Eli vähän olin itsekin skeptinen koko hommaan!

Mutta ...

Meidän asumattomalla tilalla on ollut jo pitkään tämä kaappi eteisen nurkassa ja mehän miehen kanssa raahattiin se meille. Tarvitsin nimittäin askartelutavaroilleni kunnon tilavan kaapin.

Hommaa oli tiedossa tämän kaapin kanssa.

Ensin kunnon hinkkaus, hankaus pesu pintaan. Lisäksi vielä kunnon etikkapesu pintaan. Nimittän kaapin tuoksu ei ollut mikään kovin ihana. 
Facen kalkkimaali ryhmässä eräs jäsen kirjoitti, että koko kaappi päreiksi ja polttoon, hän ei kyllä tuota kammotusta ottaisi itselleen.
Noh.. toiset taas kirjoitti, että hyvä siitä tulee ja muutakuin antaa palaa vain. Moni myös kirjoitti, että on samantyyppisiä pessyt ja maalannut ja ihan hyvä on tullut lopputuloksesta.


Myöntämättä tässä vaiheessa kaappi kyllä näyttääkin aika kamalalta omaan silmäänkin.


Kunnon tuuletusta annoin kaapille ja pesun kuivuttua annoin myös hiomakonettakin.
Kaikki pinttyneet ja pahat hajut eivät lähteneet, mutta se tekikin kaapista mielenkiintoisemman projektin. Totesin, että on sieltä samasta tilasta tuotu muitakin huonekaluja, ovat haisseet, on pesty ja haju on pikkuhijlalleen lähtenyt pois ihan itsekseen.




Kyllä tähän niin laitetaan maali pintaan totesin pesun jälkeen. Siis en tykännyt yhtään alkuperäisestä väristä, enkä tykkää edelleenkään katsoessani näitä kuvia.


Ensimmäinen kerros jdllää pintaan!
Ensimmäinen kerros ei vielä peitä, eikä sen kuulu peittääkkään.
Monet käyttävät pientä telaa kalkkimaalilla maalaamiseen, tulee siistimpi jälki kuulemma. No minä perinteisenä maalari maalasi taloa suti menetelmälllä.

Soft Cream sävyn valitsin tähän väriksi.

No sitten kävi niin.. plaahhh... hikeä, verta ja kyyneliä.
Eli.. olin niin innostunut tästä kulutuspinta hommasta, että lähti vähän lapasesta koko homma.
Pistin kuvan kalkkimaalarit ryhmään ja jengillä oli hauskaa meikäläisen kustannuksella. Kerroin, että nyt se kaappi on oikein kunnolla saanut kulutuspintaa ja on meinaan komea!
Johan alkoi tulla naurun päräyksiä ja itse totesin, että mulla on nyt kyllä ihan sen näköinen kaappi kuin sitä olisi mustapohjaisilla kengillä potkittu oikein kunnolla.
dalmatialais kaappi paremminkin!
Noh... joku viisaampi antoi vähän ohjetta ja sanoi, että maalia lisää pintaan ja hiontaa vain kulmiin jne... 


Ei siinä auttanut kuin ottaa jälleen maalipurkki toiseen kouraan, toiseen suti ja suti oikein sutimisen innosta!
Sitten vähän kulutus pintaa tekemään ja kattokaas johan alkoi porukka painelemaan tykkää nappia meinaan reilusti ja moneen kertaan siinä ryhmässä.



Sitä tykkää nappia määkin painaisin jos ei olisi oma tekemäni.
No nyt se on sitten vimein ja vihdoin sisällä kämpässä. Mä sain tavaroilleni kaapin. Vieläkin se haisoo ja pesin sitä vähän lisää etikkapesulla, mies teki pari hyllyä ja tekee lisää, mutta materiaali loppu kesken.
Jos tästä ei ikinä haihdu se onneton haju niin... sitten tämän kohtalo on päätetty  ja se revitään palasiksi, hävitetään tai poltetaan.


Jdl:n maaleja ja tuotteita löydät niitä myyvistä sisustuskaupoista jne.
Netistä löytyy ihan hakemalla googlesta, vaikka jdl lyhenteellä.



Postausta ei ole tehty yhteistyössä jdl:n kanssa.


Jdl vintage paint!

+ hyvä peittävyys
+ hyvä pigmentti
+hyvä levittyvyys
+nopea kuivuminen ja hyvä pinta
+ maalia voi ohentaa tarvittaessa
+riittoisa

- hinta voisi olla alhempi, koska joissakin maalattavissa pinnoissa tämä purkki ei yksinään riitä. Kahdelle purkille tulee hintaa n. 60.00 € 

Omaan kaappi projektiin riitti kaksi purkkia ja jäi vielä jäljellekin.

Pintaan laitoin rust oleumin lakan.

Suositus on, että käytettäisiin saman sarjan maalia ja lakkaa tai maalia ja vahaa. Mutta monet käyttävät eri sarjan maalia kuin lakaa.

Tälläinen projekti tällä erää!








maanantai 5. kesäkuuta 2017

Vaihtelu virkistää!

Pitkästä aikaa tuli testattua decoupe tekniikkaa.
Näin jälleen jossakin facen ihmeellisessä maailmassa hienon teoksen ja siitä se idea sitten lähti.

Meikäläisellä on notkunut metalli ämpäri jo muutamia vuosia hyllyn päällä. Siinä ämpärissä olen säilyttänyt tuikku kynttilöitä.
Nyt tämä ämpäri tuikkusankona sai päättyä ja oli aika antaa sille uusi ilme.

Näitä ämpäreitä on muuten myynnissä aina joulun alla ainakin HalbaHallissa. Ämpäri on puolillaan tuikkukynttilöitä. Ämpäri on kiedottu sievästi sellofaanin sisään ja suljettu kauniisti lahja-paperi narulla.

Vaihtelu virkistää!


Ensinnä maalasin valkoiseksi!
No milläs muullakaan, kuin kalkkimaalilla.
Annoin kuivua muutaman tunnin oikein kunnolla.
 Kuivumisen jälkeen kiinnitin servetin decoupe tekniikalla.


Sanko sai uuden merkityksen ruususankona ja tykkään kovasti uudesta versiosta.


Sellainen postaus näin viikon alkuun!

Mitäs tykkäsit
Minä nimittäin tykkäsin ja paljon!

Huom: alkuperäinen idea ei ole sanko vaan aivan joku muu.




sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Kukkapurkkien tuunaus!

Ja taas mennään...
Marabun kalkkimaalilla, tämä tuunaus jatkukoon vielä jonkun aikaa.

Ystäväni antoi minulle jälleen tehtäväksi tuunata metalliset kukkapurkit. 
Minkäs mahdat, kun kaveri tahtoo niin pitää meikäläisen tulla hätiin!

Näitä peltipurkkeja oli kolme ja niihin samaan malliin kuuluva alusta.

Ensin pesu purkeille, että saadaan puhdas pohja maalaamiselle.


Ensimmäinen kerros kalkkimaalia. 
Oli muuten sitkeä ottamaan maalia vastaan tämän pinta, mutta kyllä se onnistuu, kun vaan työstää sitkeästi.
Maalasin muutamaan kertaan purkit valkoisella ja sitten ruusukuvion ja purkin reunoihin laitoin tumman harmaata sutien sinne tänne.


Alus-astialle tein samat jutut!


Maalattuani purkit annoin niiden kuivua kunnolla.
Lopuksi hiosin maalipintaa pois ruusukuvion kohdalta ja reunoista. 
Näin sain tehdyksi kulutus pintaa purkkeihin, joka oli kaverin toive.


Sama juttu myös alus-astialle.


Ihan lopuksi sudin kaikkien pintaa kunnon kerroksen rust-oleumin lakkaa.


Hiosin myös puuosia ja lakkasin.


Sellaiset tuunaukset tällä erää!

Mitäs tykkäsit??





lauantai 20. toukokuuta 2017

Chalky Chic!

Postauksen otsikko alkoi naurattamaan sitä kirjoittaessani.
Huumorilla höystettynä sehän on ihan suoraan suomennettuna kalkki sairaus!

Otsikoksi tähän postaukseen kyllä sopisi hyvin tuo kalkki sairaus. Sillä samalla kalkkimaali linjalla edelleen mennään.

Nurkissa lojuu tyhjiä lasipurkkeja joita aina mennen tullen hyödynnän ja nyt näin niin hyvän idean pinterestissä, mutta se taas vähän muuttui matkalla meikäläisen näköiseksi.

Maalasin kaksi lasipurkkia Marabu Chalky chic maaleilla.
Kummankin purkin pohjamaalina toimii väri schiefer slate.
1-2 kerrosta tummempaa pohjalle ja sen kuivuttua sudein sinne tänne toista väriä. Punertava on antique violet ja vihertävä on mistel.

Lopuksi vähän pitsiä reunaan ja paperikukista kerroskukat koristeeksi.

Näiden purkkien olisi tarkoitus jatkossa toimia kukkapurkkeina eli jos joku kantaa ovesta sisään ruusuja, tulppaaneja, tai muita vastaavia niin ne laitetaan hienosti näihin näytille.


Ja vielä kummatkin omana kuvanaan!




Kälyni näki nämä meikäläisen värikkäät purkit niin kuinkas kävikään hänhän tahtoi samanlaiset, mutta väritoiveena oli Sini-valkoinen, joten tuumasta toimeen ja toteuttamaan!

Samasta sarjasta löytyy aivan ihana turkoosi, joten sitä sutimaan pintaan.


Turkoosina pohjana toimi grey-blue sävy ja pariin kertaan sudein pohjia myöden. Kuivumisen jälkeen sudein sinne tänne valkoista väriä, joka kantaa nimeä edelweiss.


Semmoiset tuunaukset tälläerää.

Kalkkisairaus on siis jäänyt tullakseen.

Mitäs tykkäsit?



sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Lusikat järjestykseen!!

Meillä on lojunut monia vuosia muovipussillinen miehen lapsuuden aikaisia palkintolusikoita. 
Tuo pussi on kirtänyt talossa ympyrää ja sille ei ole tuntunut löytyvän kunnon paikkaa missä säilyttää.

Nyt meinasin menettää hermoni tuohon pussiin ja päätin, että niille lusikoille on tehtävä jotakin!

Lusikat sai siis uuden suunnan ja nyt ne ovat jatkossa seinällä nähtävillä.

Siitä se idea sitten lähti...
Tallin uumenista löytyi pala hyväkuntoista lautaa, josta on aikanaan tehty pöydänkansi pojan tietsikka pöytään. Jäämäpala oli juuri sopiva tähän meikäläisen lusikkatauluun.

Maalasin kertaalleen marabun kalkkimaalilla.
Kertasilaus riitti hyvin, kun pinta oli niin siisti ja tasainen.
Tein sabluunan itse miehen nimikirjamista ja tubutin valkoisella kalkkimaalilla miehen nimen tauluun. 
Meikäläisen sabluuna touhut vaan on vielä harjoitus kamaa joten ei ihan tullut sellainen nimestä kuin piti!


Sitten järjestelin lusikat järjestykseen ja liimailin ne kiinni.


Harmaata pitsiä taulun reunoja koristamaan.
Kyllähän nyt jokaisella mihellä täytyy vähän olla pitsiäkin.



Selvää on se, että jokaisella hirvimihellä pitää olla ainakin yksi hirvimitallikin taulussaan. 
Mies on tämän saanut metsästysseuran kisoista joskus.


Lusikoita en lähtenyt kiillottamaan, koska ihan tarkoituksella halusin lusikoissa olevan patinoitunut pinta.
Tarkoitukseni olikin, että lusikat tulevat näytille juuri sellaisena kuin laatikoissa ovat olleet.


Mitalleissa sama juttu, että vanha patina tuo niihin omanlaisen elämän.

Tämän annoin miehelle lahjaksi ja arvatkaa mitä mun rakas totes!

"tuo olikin oiva idea, eipä ole ollutkaan koskaan tässä talossa näytillä hänen palkintolusikat"!
Tykkäsi siis tekemästäni ideasta ja yhdessä tätä tuunailtiinkin.


Sellainen tuunaus tälläerää!





maanantai 17. huhtikuuta 2017

Pöydän muutos!

Varmasti monet blogieni seuraajat ovat huomanneet kuinka innokkaasti olen hurahtanut kalkkimaaleilla läträämiseen?

Nyt viimein päätin läträtä yhden kalkkimaali purkin verran tavaraa vanhaan pöytään.
Näin facebookin kalkkimaalarit ryhmässä miten joku käyttäjä oli maalannut vanhan pöydän tosi hienoksi.
Huomasin sitä kuvaa katsellessani, että ei jumbe sehän on ihan samanlainen pöytä mikä meilläkin on varastossa.

Olin juuri alkuviikosta hakenut rautakaupasta kalkkimaalia purkin varastoon. Maalipurkki oli tarkoitettu ihan muuhun kuin pöydän maalaamiseen, mutta minkäs sille voit, kun joku laittaa facebookkiin kuvan niin eihän siitä voi saada muutakuin inspiraation!

Siitä se sitten lähti!

Jdl:n kalkkimaalit ovat varmaan suosituimpia tuotteita kalkkimaaladeiden keskuudessa. Mutt minä valitisin kokeiluun 
Rust-oleumin kalustemaalin - antiikin valkoisen


Ei muutakuin pöytä tupaan sisälle ja hommiin.
Tässä on pöydän osat kaikki levällään pitkin huonetta.
Kuten kuvan vasemmalta puolelta näet niin välikappaleet ovat vihertäviä.
Pöydän pääty palat ovat ruskeita  ja runko ruskea.
Eli kyllä tässä jo syytä onkin maalata kaikki osat samanväriseksi.

Pöytä on jatkettavaa mallia!


Kuten kuvasta näkyy niin kulumaa, läiskiä ja taitaa jopa olla silitysraudankin polttama jälki pöydässä.


 Ensimmäinen, toinen ellei kolmaskin Kerros surittu!
Kolme kerrosta maalia vaati tämä pöytä ja peittävyys on hyvä.
Pigmenttiä maalissa on kunnolla.
Runko tuli tasaiseksi ja hyvännäköiseksi.


Pöytätasojen kanssa oli ongelmaa.
Jouduin hiomaan, karhentamaan pintaa ennenkuin pääsin maalaamaan. 
Suosittelen, että et mene hiomaan ennen kalkkimaalausta, vaan vedät suoraan pintaan maalin.  
Mikäli pinta on rouheinen, kulunut ja ihan kamalan näköinen niin sitten pohjatyö kannattaa tehdä kunnolla. Eli vanhat maalit, lakat kunnolla pinnasta pois. 
Tosin itse en hionut kuin pintaa hieman sileämmäksi.

Kalkkimaalin helppous piilee siinä, että kuivuu nopeasti.
Vaikeus taas siinä, että maali on paksu ja suosittelen ohentamaan malia ja vetämään vaikka monta kerrosta ohennettuna ennemmin kuin paksulla maalilla suoraan sutiminen.

Kuten kalkkimaalin käyttäjät tietävä niin ensimmäinen maalaus työ vaatii hikeä, kipua, voimasanoja ja paljon muutakin ja eniten ehkä totaalista jännittämistä siitä onnistuuko työssä vai tuleeko työstä täysi floppi! 
Virheistä oppii! vai oppiiko?
Monet ovat varmaan samaan luokkaan kuuluvia kuin minäkin, ettei välttämättä aina jaksa tehdä sitä täydellistä pohjatyötä. Kalkkimaalien kanssa sitä ei tarvitsekkaan. Kalkkimaalin voi vetää suoraan puhtaalle pinnalle (aika useasti, mutta ei tietenkään aina).
Kalkkimaali on lisäksi hyvin riittoisaa ainakin tämä minun kalkkimaalini oli. 



Kuva lainattu netistä

Lopuksi vedin samaan sarajaan kuuluvaa lakkaa kerroksen pintaan. 
Muistaa kannattaa se että, antaa kalkkimaalin kuivua hyvin kerrosten välillä ja loppusilauksen jälkeen mielellään seuraavaan päivään ennenkuin vetää lakan. 

Tässä lakka-asiassa on montakin koulukuntaa. Toiset vetävät erisarjan lakkaa pintaan ja toiset taas saman sarjan. Itse vedin saman sarjan lakkaa. Mielestäni olisi vaatinut vielä oikein kunnon kerroksen lisä lakkaa. Mutta katsotaan miten selviän yhdellä kerroksella.
Pöydän pyyhkiminenkään ei ole ihan niin helppoa, pyyhkimisestä jää vähän jälkiä, mutta kuivuu nopeasti. 
Kuvailisin pinta: huokoinen, pehmeä, rakeinen, karhea. eli juurikin sitä mitä kalkkimaali on parhaillaan.


Monella käy mielessä, että no kestääkö kovaa kulutusta?

Annan pienen vinkin!

Jos tahdot todella kovaa kulutusta kestävän pöydän pinnan niin suosittelen maalaamaan oikein kunnon kalustemaalilla.
Kalkkimaali kokeilu on kivaa ja aion jatkaa jatkossakin kalkkeilua, mutta en pöydän maalaus merkeissä.

Kalkkimaalin hyviä puolia olivat
Hyvä pigmentti
Koostumus
Helppous
Nopea kuivuminen
Ei voimakkaan hajuinen, haisee oikeastaan kalkille 
Nopea kuivuvuus
Peittävyys hyvä

Huonoja puolia
Liian paksu, eli ohennus muistettava jatkossa.
Kerroksia saa laittaa monta, eli ei riittänyt meidän pöytään yksi tai kaksi kerrosta.
(monta pintaa käsittää siis sen, että peittyy kunnolla ja tulisi kestävämpi pinta.)
Hionta jäljet näkyvät maalauksenkin jälkeen, joten ehkä parempi vetää suoraan maalattavaan pintaan.

Yleisiä juttuja tietoon!
Pohjatyöt kannattaa tehdä kunnolla ja perusteellisesti
maalattava pinta oltava puhdas
Kunnon lakka pintaan jos tahtoo kestävän kovaakin kulutusta

Kysy jos on kysyttävää.
Mutta rautakaupat ja kalkkimaalilla maalaavat ammattilaiset antavat vielä viisaampia neuvoja kuin meikäläinen.


Tälläinen postaus tälläerää ja lopputulokseen olen yllättävänkin tyytyväinen!


Ensimmäinen isompi kalkkimaalaus projekti takanapäin!









tiistai 4. huhtikuuta 2017

Kakkos salkku!


Postasin tässä jokuaika sitten tekemästäni tölkkisalkusta. No nyt tölkkeily jatkuu edelleen ja tein yhdelle toiselle opettajalle samanlaisen tölkkisalkun.

 Tyhjät tölit pesin, annoin kuivua.
Maalasin pariin kertaan kalkkimaalilla valkoiseksi.
Maalina käytin Halbahallista löytyvää Chalky chic maaleja.


Maalauksen jälkeen koristelin tölkit vanhalla sanomalehteä muistuttavalla paperilla, sekä paperikukkasilla.


Väritoiveina oli vihreä ja valkoinen, joten niillä eväillä sitten mentiin eteenpäin.
Seuraavat kolme purkki maalasin samalla maalilla, mutta vihreällä ja koristelin ruskealla paperilla. valitettavasti tätä paperia ei saa vihreänä, joten ruskealla oli pakko mennä.
Vihreää koristenauhaa purkin ylä-osaan ja paperikukkia.



Ennen tölkkien maalaamista koristelua maalasin tukevan vahvan laudan vihreä valkoiseksi.
Kummallekin puolelle lautaa kolme tölkkiä kiinni ja salkku on puolivalmis.



Vihreät tölkit kiinnitettiin valkoiselle puolelle ja valkoiset vastaväri puolelle.


Kannattimena toimii vanha lusikka. 
Lusikkaan laitoin ruuvien kohdalle vihreät glitteri.
Lusikan maalasin valkoiseksi, koska se oli niin mennyt vuosien saatossa huonoon kuntoon ja vaati mielestäni piristystä.


Kummallekin puolelle ylä-kulmiin kiinnitin kukkasen ja kukkasen keskelle timantin!


Ilmasta katsottuna näyttää siis tälläiseltä!


Vielä olisi yhdelle opelle tehtävä joku juttu!

Tänään päättyi harjoitteluni koululla ja kova ikävä jäi niitä pikkumussukoita. 
 Uudet tuulet puhaltavat, mutta nyt mennään hetki kotona ja rauhoitutaan viimeisen puolenvuoden harjoitteluista.

Sellainen salkku tänään!


Mitäs tykkäsit tästä versiosta??